www.epmuisto.fi

ETELÄ-POHJANMAAN

SOTAMUISTOMERKIT

Talvi- ja jatkosodan muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä

Kalervo Kallio 1949.


Kalervon isä oli Suomen tasavallan 4. presidentti Kyösti Kallio,

Jonka muistomerkin hän myös veisti.

Muualla hänen sankaripatsaitaan ovat Toholammilla, Riihimäellä,

Laihialla, Peräseinäjoella, Jämijärvellä, Kemijärvellä, Nurmossa, Ranualla, Turtolassa  ja Ylitorniolla.

1939-1945 talvi- ja jatkosodan sankarien muistomerkki Ylistaro

Loading...

Sijainti

Runsaasti pitäjäläisiä tuli syksyllä 1939 saattamaan siviilitamineisia miehiä, jotka lähtivät Ylistaron asemalta härkävaunuissa ”ylimääräisiin harjoituksiin”.

Liikekannallepanosta ei haluttu suoraan nimellä puhua, mutta marraskuun lopussa Neuvostoliitto hyökkäsi ja 105 päivää kestänyt sota alkoi.

Ylistaron kirkossa siunataan yhtä aikaa kymmenen ilmeisesti talvisodan sankarivainajaa, sillä vainajia on paljon ja saattoväen monilla miehillä on karvalakit.

Siunaamassa kirkkoherra Arvi Malmivaara.

Alttarin sivuilla tekevät kunniaa Suomen ja Ylistaron suojeluskunnan liput.

Surullisenkuuluisa Särkisyrjän taistelu käytiin 17.-23.7.1941. Taisteluun osallistuneessa rykmentissä oli noin 500 ylistarolaista miestä. Rykmentin tehtävänä oli katkaista Ruskealan ja Sortavalan välinen maantie ja motittaa venäläisjoukot. Kyseessä oli rykmentin ensimmäinen taistelu jatkosodassa.


Venäläisillä oli vahvat varustukset Ruskealan pitäjän Särkisyrjän kylässä, suuren maatilan kivinavetassa. Kivinavetan valtaamiseksi ylistarolaisen komppanian piti hyökätä ruispellon läpi ilman minkäänlaista tykistötukea. Vastassa olivat venäläiset eliittijoukot, ja suomalaiset joutuivat konekivääritulen yllättämiksi.


Ylistarolaisten oli tehtävä kaksi hyökkäystä kivinavettaa kohti ennen kuin he saivat alueen vallattua ja maantien katkaistua. Venäläiset olivat kuitenkin jo livahtaneet tiehensä.


Suomalaisten maksama hinta oli kova. Pelkästään Ylistarosta kaatui 44 miestä.


Venäläisiä kaatuneita löytyi alueelta yli 500.

Viimeisenä ylistarolaisena sankarivainajana siunattiin kentällejääneenä sotamies Arvi Albinus Aarnio 19.7.1964, siis 20 vuotta siitä Vuosalmen taistelusta, jossa Aarnio joutui kadoksiin.

Kuolinpäiväksi oli oikeudenpäätöksellä määrätty 4.7.1944.

Vaikuttava siunaustilaisuus oli E-P:n Sotainvalidipiirin kesäjuhlan yhteydessä.

Viime sotien muistomerkin jalustalla olivat näkyvinä merkkeinä vain havuristi ja sotilaan kypärä.  Siunauksen toimitti pastori Kari Aarnio, avustajinaan pastori Ilpo Sirkka ja rehtori Yrjö Takala.

Havuristi kannettiin paikalleen aseveljien hautariviin ja sen koskettaessa maata kajahtivat tavanmukaiset kunnialaukaukset.

Lottatehtävissä kuolleen Taimi Heinolan viimeinen matka Ylistaron kirkosta hautausmaalle lottatovereiden kantamana.

Kantajina edessä Linne Heinola, Aino Lehtinen, Meeri Rajamäki, Esteri Kaukonen, Maija Myllykoski ja Maija Haanketo.

Tammisunnuntaina 28.1.1939 rintamamiehet ja suojeluskuntalaiset kuuntelemassa Ylistaron sk:n esikunnan jäsenen Yrjö Laurion puhetta Ylistaron sankarihaudalla.

Talvisodan murhe on asettunut Ylistaron ylle.  Kahdeksan sankarivainajaa siunataan Ylistaron kirkossa yht’aikaa.  Lotat muodostavat kunniakujan, ovat myös juuri laskemassa kukkalaitteen sankarien arkuille. Kaatuneet kaatumispäivineen olivat:

Frans Herman Kitinoja, 26.1.1940

Matias Viljam Kukila, 2.3.1940

Sulo Voipa Johannes Lehtimäki, 6.3.1940

Juho Artturi Luikku, 3.3.1940

Sakari Johannes Mäkynen, 6.3.1940

Arvi Johannes Ojaniemi, 11.2.1940

Lauri Jaakoppi Palomäki, 2.3.1940

Juho Verner Rannanpää, 3.3.1940


”Siunattu olkohon muistonne!”

YH on alkanut - ylistarolaiset marssivat Seinäjoelle lokakuussa 1939, johtajinaan Aarne Sariola (oik.) Ja aluepäällikkö ja myöhemmin 2. KKK/JR 23:n päällikkö Laijo Järvi.

Kuva otettu lähellä Seinäjokea, rautatieltä Ylistaroon päin.

 Sodissa 1939-1945 paikkakunnalle haudattujen  luettelo