www.epmuisto.fi

ETELÄ-POHJANMAAN

SOTAMUISTOMERKIT

1939-1944 talvi- ja jatkosodan sankarien muistomerkki Nurmo

Loading...

Sijainti

Talvi- ja jatkosodan muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä

Kalervo Kallio 1949.


Kalervon isä oli Suomen tasavallan 4. presidentti Kyösti Kallio, jonka muistomerkin hän myös veisti.

Muualla hänen sankaripatsaitaan ovat Toholammilla, Riihimäellä, Laihialla, Peräseinäjoella, Jämijärvellä, Kemijärvellä, Ranualla, Turtolassa, Ylistarossa ja Ylitorniolla.

Sankarihautausmaa puisine risteineen talvisodan jälkeen.

Keskellä on vapaussodan muistomerkki.

Vapaussodassa kaatui 17, talvisodassa 67 ja

Jatkosodassa 85 nurmolaista.

42 kentälle jääneen siunaus 30.6.1940 täpötäydessä

Kirkossa.  Nämä julistettiin 14.9.1940 kuolleiksi

Helsingin hovioikeuden päätöksellä.  Vt. kirkkoherra

Aarne Maunulan ikävänä tehtävänä oli viedä

surusanomat koteihin. Viljo Elonheimo astui virkaan

1.5.1940 ja hänen surullisena osanaan oli siunata sen jälkeen sankarivainajat.

Äyräpään kirkonmäen taistelussa kaatui yli 40 nurmolaista, 30 haavoitui ja vain 19 palasi ehjänä kotipitäjään. Vaikka vain muutamat Äyräpään kirkonmäen taisteluissa kuolleista miehistä on haudattu Nurmon hautausmaalle, hautakivirivistö paljastaa karun totuuden: pieneltä paikkakunnalta moni jäi palaamatta kotiin. Jäljellä on vain muistot ja risti sankarihaudalla.

 Sodissa 1939-1945 paikkakunnalle haudattujen  luettelo

Aiheeseen liittyvät muut muistomerkit:


- Nurmon Taistelijan muistomerkki

- Äyräpään sankarihautausmaa