www.epmuisto.fi

ETELÄ-POHJANMAAN

SOTAMUISTOMERKIT

1939-1944 talvi- ja jatkosodan sankarien muistomerkki Peräseinäjoki

Loading...

Sijainti

Yhdeksän kaatunutta, arkkujen takana lotat nimikilpien kanssa, haudattiin 10. huhtikuuta 1940.

Talvisodassa kaatui yhteensä 74 peräseinäjokista, joista pelkästään maaliskuussa 1940 Vuosalmella 48.  Kun talvisodan rintamajoukoissa oli noin 550 peräseinäjokista, heistä kaatui noin joka seitsemäs.

Kuvanveistäjä Kalervo Kallion tekemä sankaripatsas paljastettiin 18. lokakuuta 1953.

Lehdet arvioivat Kallion veistämän Sotaan lähdön yhdeksi maakunnan uljaimmaksi sota-ajan muistomerkiksi.  Ainutkertaisessa paljastustilaisuudessa oli paikalla perät noin 2000 peräseinäjokista.

 Sodissa 1939-1945 paikkakunnalle haudattujen  luettelo

Peräseinäjoen veteraanit:


Talvisodassa Karjalan Kannaksella Kiviniemestä Vuosalmelle (JR 24), rintamajoukoissa n. 550 miestä ja 20 lottaa. Kaatuneina 74 miestä joista kaatui peräti 48 Vuosalmella maaliskuussa 1940.


Jatkosodassa ja Lapin sodassa Kiteeltä Sortavalaan ja Karjalan Kannakselle sekä Itä-Karjalassa ja lopuksi Lapissa asti (JR 16 - 19.Pr., JR 58, JR 52, JR 7 ja JR 9 sekä PsD:n eri yksiköt). Rintamajoukoissa oli n. 800 miestä ja 60 lottaa joista kaatui 162 miestä. Kaatuneista isoimmat tappiot muodostuivat kesä-heinäkuussa 1941 Kiteen-Sortavalan alueella hyökkäysvaiheen aikana 56 miestä ja kesän 1944 torjuntataisteluissa Karjalan Kannaksella 40 miestä.